Deepfake-tekoälyllä muodostetaan valokuvista uudenlaista todellisuutta

Valokuva-alan yhtenä suurimpana trendinä tai eniten puhutuimpana ilmiönä on ollut viime vuosina niin sanottu deepfake-teknologia. Tekoälyyn perustuva uusi teknologia mahdollistaa valokuvien ja jopa videoiden muokkaamisen aidon näköisillä animaatioilla, jolloin kuvaa tai videota voidaan muokata aivan uudenlaiseksi verrattuna sen alkuperäiseen versioon.

Kyseessä on myös samalla kovin ristiriitainen teknologia, jota voidaan käyttää pahantekoon  tekemällä valevideoita kenestä tahansa. Tästä huolimatta deepfakea voi käyttää jo usean viihdyttävänkin sovelluksen kautta, joista viimeisimpänä on MyHeritagen tarjoama, vanhat valokuvat eloon herättävä Deep Nostalgia -palvelu.

Tekoälyä käytetään jo laajasti

Tekoäly ei sinänsä ole uusi käsite. Sitä käytetään laajasti ympäri nettiä esimerkiksi nettikaupoissa, asiakaspalvelussa ja markkinoinnissa. Tekoälyllä voidaan kohdentaa palvelua asiakkaan toiveiden ja käyttäytymisen mukaisesti, koska se pystytään ohjelmoimaan toimimaan tietyllä kaavalla sekä myös parantamaan toimintaansa sen mukaan.

Selkein hyöty siinä on markkinoinnissa, johon voidaan törmätä missä vain netissä. Jos esimerkiksi tykkäät pelata paljon rahapelejä ja suosit etenkin kasinoita ilman rekisteröitymistä, voit nähdä mainosbannereissa mainintoja sivustoista, joilla voit pelata kasinoilla ilman rekisteröitymistä. Mainokset muuttuvat aina sen mukaan, miten mielenkiintosi ja hakuhistoriasi muuttuvat.

Mitä deepfake tarkoittaa?

Deepfake tai suomeksi syväväärennös on aidon näköinen elävää kuvaa ja ääntä sisältävä, tekoälyllä tehty väärennös. Se valmistetaan yhdistelmällä valokuvia ja videoita koneoppivalla tekoälyllä. Sisältö on kuitenkin täysin suunnittelijan valittavissa ja suunniteltavissa eli hän voi päättää, miten kuvassa esiintyvä henkilö liikkuu ja mitä hän sanoo.

Käytetty syväoppiva tekoäly perustuu kahteen algoritmeja muodostavaan neuroverkkoon. Luovalle algoritmille täytyy ensin syöttää runsaasti dataa videosta esiintyvästä henkilöstä. Taustamateriaalin määrä vaikuttaa siihen, kuinka tarkka ja laadukas lopputuloksesta tulee. Luova algoritmi tekee analyysin kaikista kasvon osista, varjoista ja muista yksityiskohdista kaikista mahdollisista näkökulmista ja siirtää sen alkuperäiseen kuvaan.

Sen päälle lisätään vielä kuvan suunnittelijan määrittelemä ääni ja suun liikkeet, jonka lopputuloksena syntyy syväväärennös eli deepfake. Toinen neuroverkko eli valvova algoritmi etsii luodusta työstä mahdolliset virheet, jotka tekevät videosta mahdollisesti epäluonnollisen. Se tuottaa omia ehdotuksiaan parannuksista niin kauan kunnes se pystyy havainnoimaan virheitä. Työ on valmis sen jälkeen, kun valvova algoritmi ei löydä enää uusia virheitä.

Deepfake on luonut ympärilleen oman alansa

Koska kyseessä ovat väärennetyt videot, niitä voidaan käyttää myös rikollisiin toimiin ja ihmisten lokaamiseen. Täten niiden tunnistamista varten on kehitetty ohjelmistoja, jotka pystyvät löytämään deepfake-videot helposti muiden joukosta ja poistamaan niitä. Suuret palvelutuottajat, kuten Youtube, Facebook, Google ja Microsoft tekevät aktiivisesti työtä niiden poistamiseksi.

Sinällään deepfakessa käytettävä teknologia ei ole haitallista, mutta se muodostuu sellaiseksi kun se joutuu vääriin käsiin. Lisäksi on ennustettu, että ne voivat muodostua niin aidon näköisiksi, ettei niistä pysty enää erottamaan aitoa väärästä, joka taasen madaltaa videoiden uskottavuutta. Se on taasen tärkeää oikeudenkäynneissä. Vielä tällaista suuntausta ei ole nähty, vaan kuten aikaisempi MyHeritagen esimerkki osoittaa, sitä voidaan käyttää myös käytännöllisiin tarkoituksiin, kuten leikkimieliseen nostalgian nostamiseen. Haasteet liittyvät täysin käyttötarkoituksen moraaliseen hyvyyteen/vääryyteen.

Deepfakea käytetään aktiivisesti elokuvissa

Vaikka suuremmalle yleisölle käsite syväväärennös tuli esille enemmänkin 2010-luvun lopulla, sitä on kuitenkin käytetty jo pitkään elokuva-alalla. Ensinnäkin kuvia on käsitelty lähes yhtä kauan kuin valokuvia on otettu. Adobe Photoshopin julkaisun myötä 1980-luvulla sitä pystyi tekemään kuka tahansa. Videoeditointia on aina käytetty elokuvissa, ja syväväärennös on vain tämän yksi alalaji.

Syväväärennöksellä on voitu siirtää näyttelijöiden kasvot esimerkiksi stunttimiehen kasvoiksi ja lisätä videoon puhetta jälkikäteen. Monet elokuvat on tämän ansiosta saatu tehtyä loppuun asti esimerkiksi päänosan esittäjän äkillisen menehtymisen jälkeen. Elokuva-ala on täydellinen esimerkki siitä, kuinka hyödyllisestä välineestä on kyse, jos se vain on oikeissa käsissä.

Tänä päivänä kuitenkin deepfake-ohjelmistot eivät ole elokuva-alan käyttämiä kalliita kuvankäsittelyohjelmia, vaan ne ovat jokaisen saatavilla olevia avoimen lähdekoodin ohjelmia. Suosituimmat ja samalla tehokkaimmat niistä ovat DeepFaceLab ja Faceswap. Käyttäjä voi kummallakin ohjelmistolla vaihtaa videoissa esiintyvien ihmisten kasvoja tai muuttaa niiden ilmeitä. Alalla on kehitetty myös vaihtoehtoisesti lukuisia syväväärennöksiä tekeviä mobiilisovelluksia Androidille ja iOS:lle.

Kuka tahansa voi joutua syväväärennöksen uhriksi tai käyttää sitä viihdemielessä

Deepfaken käytön laajentuessa koko yhteiskunta voi joutua uudenlaisen ongelman ääreen, joka on nähty lähes jokaisen uuden teknologian myötä. Sen käyttö tulee kuitenkin auttamattomasti muuttamaan käsityksen videoiden luotettavuudesta, mutta sitä voidaan käyttää myös viihdemielessä.

Jokainen joutuu kuitenkin tulevaisuudessakin miettimään, mitä nettiin aikoo julkaista ja kuinka paljon, koska kuka tahansa voi käyttää julkaistuja kuvia ja videoita luodakseen syväväärennöksen. Siihen tarvitaan vain nettiyhteys, kärsivällisyyttä ja oikeanlainen sovellus tai ohjelmisto. Täten voidaan selkeästi päätellä, että syväväärennös on tekoälyn kannalta uhkaavin ja vielä paljon keskustelua herättävä teknologian haara.

fiFinnish