Digitaalisuus on päivän sana. Se on mullistanut lähestulkoon jokaisen osa-alueen elämässämme, niin töiden osalta kuin myös eri harrastustenkin puolella. Vapaa-aikaan liittyvissä asioissa digitaalisuus on viimeksi muuttanut elokuvateollisuuden ja musiikin: katselemme yhä enemmän elokuvia ja sarjoja suoratoistopalveluista ja Spotify mullisti musiikin kuuntelemisen. Tämän on mahdollistanut teknologian viimeaikainen kehitys. Tässä artikkelissa pohditaan, että miten digitaalinen teknologia on vaikuttanut valokuvaamiseen.

Digitaalinen muutos vauhdissa

Valokuvateollisuuteen vaikuttanutta digitaalista muutosta on mahdotonta ymmärtää ilman, että luomme lyhyen katsauksen viime aikojen digitaaliseen muutokseen. Valokuvauksen kannalta on olennaista se, miten nopeasti muutos on tapahtunut vanhoista filmikameroista moderneihin digikameroihin ja kamerapuhelimiin. Samanaikaisesti tämän kanssa on kehittynyt internet, joka on mahdollistanut kaikenlaisen tekemisen musiikin kuuntelusta elokuvien katseluun ja blackjack -pelien pelaamiseen. Juuri viihde- ja uhkapeliteollisuus on onnistunut tässä, ja se käyttää nykyään nykyaikaisia pelimenetelmiä, kuten live-pelaamista, AR:n käyttöä, urheilupelien suoratoistoa ja niin edelleen. Nähtäväksi jää, mitä muuta uhkapeliala tarjoaa tulevaisuudessa.

Verkon tuoma muutos ei mahdollistanut ainoastaan valokuvien nopeampaa ottamista ja kehittämistä (valokuvat saattoi ladata omalta koneelta valokuvien kehittäjien sivuille), vaan se muutti myös tavan, jolla jaamme valokuvia.

Digikamera tulee markkinoille

Yksi varhainen ja keskeinen muutos, mikä valokuvauksessa tapahtui, oli digitaalisen kameran yleistyminen vanhan filmikameran kustannuksella. Toshiba esitteli ensimmäiset digikamerat vuonna 1990 ja tositoimissa ne nähtiin vuoden 1992 talviolympialaisissa. Kodak oli kehittänyt sinne oman Nikon-runkoa käyttävän kameransa. Toisien tietojen mukaan maailman ensimmäinen digikamera esiteltiin jo vuonna 1975. Kyseessä oli kuitenkin neljä kiloa painava Steve Sassonin keksimä laite, joka käytti massamuistina perinteistä C-kasettia! Nykyaikaisessa mielessä ymmärrettynä lähempänä nykykameraa olikin varmasti Toshiban vuonna 1990.

Digikamerat yleistyivät Suomessa kuitenkin suhteellisen hitaasti, sillä ne ylittivät filmikameroiden myyntimäärät vasta vuonna 2003. Kyseessä ei siis suinkaan ollut mikään kovin nopea muutos. Nykyään tilanne on se, että peruskäyttöön myydään ainoastaan digitaalisia kameroita. Keskeistä digikameroiden suosion nousussa on varmasti se, että niiden hinta laski alkuaikoihin nähden.

Digikameran valtteihin kuului se, että kuvat oli mahdollista tallentaa muistikortille ja siirtää usb-kaapelin avulla tietokoneelle. Tämän jälkeen ne oli mahdollista lähettää netin kautta suoraan valokuvia kehittävälle yritykselle. Tämä vaikutti totta kai paikallisiin valokuvaamoihin, jotka olivat aiemmin toimineen kuvien kehittäjinä. Valokuvaajille tämä taas tarkoitti sitä, että valokuvien kehitys sujui aikaisempaa sutjakammin. Digitaalinen kuvaus mullisti myös tavan, jolla valokuvia jaettiin ja katsottiin perheen, sukulaisten ja ystävien kesken.

Valokuvat osaksi sosiaalista mediaa

Aikoinaan ihmiset jakoivat esimerkiksi matkamuistojaan ystävien ja sukulaisten kanssa näyttämällä matkalta otettuja kehitettyjä kuvia valokuva-albumeista tai muuten fyysisessä muodossa. Nämä yhteiset matkakuvien (ja toki myös muiden tärkeiden kuvien) katseluhetket ovat muuttuneet internetin ja sosiaalisen median kehityksen ja yleistymisen myötä. Facebookin suosion kasvun myötä valokuvien kehittäminen fyysiseksi paperikuvaksi alkoi menettää merkitystään, sillä kuvat oli mahdollista jakaa ottamisen jälkeen Facebookiin perheen, sukulaisten ja kaverien katsottavaksi. Näin esimerkiksi matkakuvat pystyttiin näyttämään jo matkan aikana! Valokuvien jakaminen koki vielä suuremman buumin, kuin siihen tarkoitukseen suunnattu Instagram yleistyi ja saavutti nopeasti jättimäisen suosion.

Erillisiä kameroita ei välttämättä tarvitse

Yksi keskeisiä muutoksia, minkä digitaalinen vallankumous on tuonut, on se, että enää ei välttämättä edes tarvita digikameraa. Tämä johtuu siitä, että matkapuhelimien kamerat ovat kehittyneet hurjasti. Ensimmäiset matkapuhelimissa olleet kamerat olivat tunnetusti kuvalaadultaan melkoista pikselimössöä, mutta hiljalleen niiden kamerat alkoivat parantua. Nykyään älypuhelimella on mahdollista ottaa todella korkeatasoisia kuvia. Emme tietenkään väitä, että kyseessä on huippujärjestelmäkameran tasoisia kuvia, mutta arkikäyttöön ja tavalliselle käyttäjälle riittävät varmasti hyvin myös hieman edullisemman hintaluokan puhelimella saatavat kuvat. Toki kännyköidenkin puolella on mahdollista etsiä huippukameran omaavia puhelimia, mutta niistä pitää maksaa luonnollisesti enemmän. Kännyköiden parantuneet kamerat ovat kuitenkin johtaneet valokuvateollisuuden kannalta siihen, että pelkkien kameroiden myynnin varaan ei voi laskea. Ne ovatkin alkaneet yhteistyöhön eri puhelimien kanssa. Tästä voidaan mainita esimerkiksi maineikkaan ruotsalaisen kameravalmistaja Hasselbladin yhteistyö OnePlussan kanssa, jonka OnePlus 9 ja 9 Pro hyödynsivät ruotsalaisvalmistajan kamerateknologiaa. Tässä voimme havaita sen, miten eri digitaalisen teknologian alat ovat vuorovaikutuksessa ja muovaat myös kamerabisnestä.

Pilvipalvelut korvaavat fyysiset albumit

Yksi toinen muutos, jonka olemme nähneet, on se, että internetin pilvipalvelut ovat korvanneet fyysiset valokuva-albumit kuvien säilytyspaikkana. Tämä on ymmärrettävää, sillä kuvan ottamisen jälkeen ne on kätevä ladata pilvipalveluun, jossa ne ovat turvassa vaikka siltä varalta, että kännykkä sattuisi hajoamaan.

fiFinnish