Lainamarkkinoiden digitalisoiva tulevaisuus

Lainamarkkinat ovat olleet myllerryksien pyörteissä. Kulutusluottojen kiristynyt korkokatto on karsinut osan lainantarjoajista pois ja internetin tuomat mahdollisuudet esimerkiksi lainavertailuun auttavat kuluttajan asemaa. Digitalisaatio ja uusiutuva sääntely tuovat mahdollisuuksia ja haasteita rahoituspalveluihin. Tämä avaa uudenlaisen mahdollisuuden rahoittaa esimerkiksi uusittavaa kamerakalustoa.

Suomalaiset hakevat edelleen lainaa eniten pankeista, jotka myöntävät yli 95 % lainoista Suomessa. Markkinoille on tullut kuitenkin muitakin lainantarjoajia ja digitalisoituvat rahoitusmarkkinat tuovat uusia toimintamalleja.

Digitalisaatio on nähtävillä eniten kulutusluotoissa, joissa toimii enemmän digitaalisesti toimivia lainarahoittajia. Niiden rooli on kasvanut viime vuosina hurjasti. Kiristynyt lainsäädäntö on tehnyt markkinoita aiempaa maltillisemmaksi, lisäksi kuluttajaa palvelee erilaiset lainoihin liittyvät palvelut, kuten lainavertailu ja lainojen yhdistäminen. Vertaile vaihtoehtojasi osoitteessa https://www.lainat.fi/.

Luotonanto on monipuolistunut ja se tarjoaa enemmän rahoituksen lähteitä. Samalla se voi aiheuttaa uudenlaisia riskejä. Rahoitusjärjestelmän muutosta seurataan kuitenkin aktiivisesti ja huomion kohteina ovat erityisesti rahapolitiikka, rahoituksen välittyminen ja rahoitusvaikeudet.

Kulutusluotot monipuolistuvat

Kulutusluottoja otetaan edelleen suurimmaksi osin pankeista, mutta niiden tarjonnassa on nähty selkeä muutos. Toimijoiden ja toimintamallien määrä on kasvanut, lisäksi digitaalisten toimijoiden osuus kulutusluottokannasta kasvaa niin ikään jatkuvasti.

Digitaalisista toimijoista leijonaosa on niin sanotut digipankit. Digipankit toimivat ilman konttoriverkostoa ja niiden osuus suomalaisesta kulutusluottokannasta oli vuonna 2020 jo 15 %. Suurin osa kotitalouksille myönnetyistä kulutusluotoista on ajoneuvolainoja.

Näiden lisäksi Suomessa myönnetään paljon vakuudettomia kulutusluottoja, jotka ovat kasvaneet finanssikriisin jälkeen. Digipankit pyrkivät kasvuun omien jakelukanaviensa lisäksi muun muassa lainojen kilpailutuspalveluiden avulla, joissa digipankit ovat perinteisiä konttoripankkeja näkyvämmin läsnä.

Digitaalisten toimijoiden kasvuun on monia syitä. Ne ovat tyypillisesti keskittyneet kulutusluottoihin, joita suunnataan usein asiakkaille, joilla on hankalaa saada lainaa perinteisiltä pankeilta. Hankaluus saada lainaa voi johtua esimerkiksi korkeimmista luottoriskeistä. Myös kuluttajien tottumus digitaalisten palveluiden käyttöön on kasvanut ja voidaan olettaa, että nuoremmat sukupolvet omaksuvat niitä entistä innokkaammin tulevaisuudessa.

Toiminnan aloittaminen ja asiakashankinta helpompaa

Rahoituspalveluiden tarjoaminen ei enää vaadi palveluverkostoa, joka sijaitsisi asiakasta lähellä ja olisi maantieteellisesti kattava. Konttoriverkoston rakentaminen ei ole enää välttämättömyys, jolloin rahoituspalveluihin liittyvät toiminta on helpompi aloittaa ja myöhemmin helpompaa edistää.

Kotimaiset toimijat eivät hallitse yksinään lainamarkkinoita, vaan ulkomaalaisten digipankkien määrä on ollut kasvussa. Voidaan olettaa, että rajat ylittävä rahoitustoiminta kasvaa tulevaisuudessakin kiihtyvän digitalisaation ansiosta. Tämän takia lainanannon seuranta on erityisen tärkeää.

Digipankkien valikoima on tyypillisesti rajallisempi kuin perinteisellä pankilla. Ne keskittyvät pitkälti yksittäiseen pankkitoiminnan osa-alueeseen tai muutamaan yhdistelmään. Keskiössä ovat tyypillisesti esimerkiksi maksaminen, lainat, luottokortit tai sijoittaminen. Tulevaisuudessa voidaan kuitenkin odottaa laajennuksia. Alan toimijat ovat suhteellisen uusia, jolloin tarjonnan monipuolistaminen on mahdollista.

Muutokset luovat uusia tietotarpeita

Uudet toimintamallit ja mahdollisuudet ovat tärkeitä ja tervetulleitakin, mutta kehitys ei saisi kasvattaa velkaantumisen lieveilmiöitä suuressa mittakaavassa. Lisäsääntelyn tarve on tullut puheenaiheeksi, kun uusien toimijoiden kasvu ja riskit ovat tulleet näkyvämmiksi. Kulutusluottokanta ja lainakanavat kehittyvät kiihtyvää tahtia, jolloin tietomäärän riittävyys nykyisistä kulutusluottomarkkinoista tulee uuteen tarkasteluun.

Tällä hetkellä kulutusluotoista ei näyttäisi aiheutuvan koko pankkisektoria koskettavaa riskiä, mutta sosiaaliset ongelmat saattavat kasvaa. Maksuhäiriöt ovat viimeisten vuosien aikana kasvaneet ja kotitalouksilta vaaditaan enemmän valppautta oman velkaantumisensa hallinnassa.

Kansainvälisen viranomaisyhteistyö ja tiedonvaihto on tärkeää. Suomen viranomaisilla on heikot välineet valvoa ja säädellä toimintaa tapauksissa, joissa rahoituksen tarjoaja ei raportoi Suomen viranomaisille.

Erityisen haasteellista viranomaistoiminta olisi silloin, jos ulkomaalainen toimija kasvattaisi merkittäväsi markkinaosuuttaan Suomessa ilman, että viranomaiset pystyisivät riittävästi valvomaan sen toimintaa. Jos huomattava osa Suomeen myönnetystä rahoituksesta tulisi ulkomailta, voisi se hankaloittaa kotitalouksien ja yritysten velkaantumisen seurantaa. Lisäksi kotimaisen sääntelyn ja politiikan teho saattaisi kärsiä tästä.

fiFinnish